Liikesivistysrahasto on suomalaisten liikemiesten vuonna 1919 perustama rahasto, joka syntyi edistämään itsenäistyneen Suomen elinkeinoelämän ja hyvinvoinnin kasvua.
Liikesivistysrahasto on yli sadan vuoden ajan vaikuttanut suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen tukemalla apurahoin kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta. Valtakunnallinen apurahanjako lisää myös käytännön liike-elämää palvelevaa asiantuntijuutta.
Vuosittain järjestettävän valtakunnallisen apurahahaun lisäksi Liikesivistysrahasto jakaa apurahoja myös apurahasäätiöiden ja -yhdistysten yhteistyöohjelmien (poolien) kautta. Liikesivistysrahaston vuosittain jakamien apurahojen määrä on noin viisi miljoonaa euroa. Apurahojen lisäksi Liikesivistysrahasto on tukenut suomalaisia yliopistoja kymmenillä miljoonilla euroilla 2000-luvulta saakka.
Vuosina 2008–2011 Liikesivistysrahasto oli suurin yksittäinen lahjoittaja Aalto-yliopiston pääomakeräyksessä 22 miljoonalla eurolla, minkä lisäksi Liikesivistysrahasto lahjoitti muiden kauppatieteellisten yliopistojen keräyksiin yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Lisäksi Liikesivistysrahasto lahjoitti yliopistojen varainhankintakierroksilla 2016–2017 sekä 2020–2022 yhteensä 7,5 miljoonaa euroa kymmenelle suomalaiselle yliopistolle. Varainhankintakierrokset oikeuttivat yliopistot valtion vastinrahaan, mikä lisäsi kauppatieteelliselle tutkimus- ja koulutusalalle kohdennettujen lahjoitusten vaikuttavuutta.
Vuonna 2018 Liikesivistysrahasto osallistui ammattikorkeakoulujen varainhankintakierrokseen yhteensä 0,5 miljoonalla eurolla. Ammattikorkeakouluissa tapahtuva liiketalouden koulutus lisää myös käytännön liike-elämää palvelevaa asiantuntijuutta.
Tuki tutkimukselle
Valtaosa Liikesivistysrahaston apurahoista myönnetään väitöskirja- ja post doc -tason liiketaloustieteelliseen tutkimustyöhön. Tutkimusryhmien monivuotisten apurahojen erityisenä tavoitteena on lisätä ryhmissä tehtävän tutkimuksen vaikuttavuutta ja hakea ratkaisuja ajankohtaisiin, yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Apurahatuen kohteisiin kuuluvat myös konferenssimatkat, tutkimusvierailut sekä konferenssien ja seminaarien järjestäminen.
Merkittävä osa myönnetyistä apurahoista kohdennetaan saajilleen Liikesivistysrahaston erikoisrahastojen varoista. Liikesivistysrahaston nimikko-, määrätarkoitus- ja aluerahastot liittyvät usein läheisesti suomalaisten yritysten, yhteisöjen ja yksityishenkilöiden lahjoituksiin suomalaisen liike-elämän ja talouden hyväksi.
Apurahojen painoalueet muodostuvat yhdistyksen akateemisen yhteisön ja elinkeinoelämän edustajien esittämien tutkimustarpeiden perusteella. Painoalueiden kysymykset ovat tärkeitä aiheita Suomen elinkeinoelämän ja talouden uudistamiselle.
Liikesivistysrahaston temaattinen erikoishanke Innovaatiot, kaupallistaminen ja kasvu keskittyy Suomen kilpailukyvyn kehittämiselle tärkeisiin osa-alueisiin. Liikesivistysrahasto myöntää 1-3 vuotisia apurahoja Suomen kilpailukykyä edistävään, vaikuttavaan kauppatieteelliseen tutkimukseen.
Liikesivistysrahasto toimii säätiöiden apurahaohjelmissa ja on apurahoja jakavien Säätiöt ja rahastot ry:n jäsen.
Sijoitustoiminta
Liikesivistysrahaston sijoitustoiminnan tarkoitus on Kannatusyhdistyksen sääntöjen 3 §:ssä määritellyn varsinaisen toiminnan rahoittaminen. Sääntöjen 4§:n mukaisesti varat sijoitetaan suunnitelmallisesti. Tavoitteena on vähintään reaaliarvonsa säilyttävän tasaisesti kehittyvän apurahavirran turvaaminen.
Vastaanotettujen lahjoitusten ehdot saattavat aiheuttaa poikkeamia tähän periaatteeseen.
Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa mahdollisimman hyvä pitkän aikavälin tuotto sekä hyvä tuoton ja riskin suhde, samalla kun turvataan varsinaisen toiminnan edellyttämät kassavirrat.
Varainhoidossa toteutetaan strategisen allokaation mukaista sijoitustoimintaa sallittujen vaihteluvälien puitteissa tavoitellen strategiseen allokaatioon nähden ja muutoin laajemmin arvioitavaa hyvää pitkän aikavälin ylituottoa sekä hyvää tuoton ja riskin suhdetta. Tuottojen vertailussa huomioidaan kuitenkin vertailuindeksien valinnan ja vertailun haasteellisuus käytännön sijoitustoiminnassa.
Sijoitustoiminnan toteuttaminen tehdään kustannustehokkaasti huomioiden omaisuuslajien eroavaisuudet, tuotto-odotukset sekä toteutuneet tuotot.
Sijoitustoiminnan tuotto-odotus määräytyy pitkällä aikavälillä markkinoiden yleisten tuotto-odotusten mukaisesti. Pitkän aikavälin apurahapolitiikan tavoite on jakaa noin 3 prosenttia varoista apurahoina, jolloin inflaation ollessa noin 2 prosenttia ja Liikesivistysrahaston kulujen ollessa noin 0,5 prosenttia muodostuu tuottotavoitteeksi vähintään 5,5 prosenttia pitkällä aikavälillä. Toteutuvan tuoton vuosittainen vaihtelu ei estä pitkäjänteisen ja tasaisesti kehittyvän apurahapolitiikan harjoittamista, vaan sijoitussalkun kassavirta (osingot, voitto-osuudet, kupongit, vuokrat) sekä rahamarkkina-allokaatio suojaavat yhdessä apurahamaksujen toteutumista.
Yhdistyslain mukaisesti Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:n hallituksella on yleisvastuu rahaston sijoitustoiminnasta. Valtuuskunta vahvistaa sijoitusstrategian ja hallitus valvoo sen noudattamista sekä tekee sijoituksia koskevat strategiset päätökset.
Sijoitusvaliokunnan tehtävänä on valmistella sijoitusstrategia Liikesivistysrahaston hallitukselle hyväksyttäväksi ja valtuuskunnalle vahvistettavaksi sekä laatia Liikesivistysrahaston hallitukselle vuosittain päätettäväksi esitys sijoitussuunnitelmaksi.
Liikesivistysrahaston hallitus voi antaa sijoitusvaliokunnalle valtuudet päättää sijoitusstrategian ja sijoitussuunnitelman mukaisista sijoituskohteiden toimeksiannoista ja toimitusjohtajalle voidaan antaa yksilöidyt valtuudet sekä päättää sijoitusstrategian ja sijoitussuunnitelman mukaisista toimeksiannoista että edustaa rahastoa ja allekirjoittaa sijoitustoiminnan edellyttämiä asiakirjoja.
Liikesivistysrahasto käyttää varojensa hallinnointiin ja päätöksenteon tukeen ammattimaisten omaisuudenhoitajien tarjoamia palveluja ja tuotteita. Hallituksen päätöksellä Liikesivistysrahastolla voi olla yksi tai useampi konsultatiivinen varainhoitoyhteistyökumppani, jonka tehtävänä on toimia päätöksenteon tukena eri omaisuuslajeissa tai voidaan käyttää täyden valtakirjan varainhoitoa. Sijoitusvaliokunta ja toimitusjohtaja raportoivat hallitukselle säännöllisesti kaikista toteutuneista ostoista ja myynneistä sekä salkun tuoton ja markkina-arvon kehittymisestä.
Yhdistyksen valtuuskunnan vahvistettavaksi tuotavassa tilinpäätöksen toimintakertomuksessa on selostus sijoitustoiminnan sisällöstä ja tuloksista.
Liikesivistysrahasto on sitoutunut toimimaan sijoittajana ja osakkeenomistajana vastuullisesti ja kestävästi. Vastuullisen sijoittamisen periaatteet on liitetty osaksi yhdistyksen sijoituskäytäntöjä sekä kommunikointia ja raportointia.
Yhdistys käyttää lähtökohtaisesti YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI, UN’s Principles for Responsible Investment) noudattamiseen sitoutuneita varainhoitajia. Yhdistys seuraa säännöllisesti vastuullisuuden toteutumista sijoituksissa.
Jäsenet
Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:n ainaisjäseneksi voi hakea Suomen kansalainen, joka on maksanut kertaluontoisen ainaisjäsenmaksun 450 euroa. Jäsen liittyy asuinpaikkansa mukaan johonkin Liikesivistysrahaston 16 aluetoimikunnasta.
Tapahtumat
Liikesivistysrahaston jäsenet kokoontuvat vuosittain vuosikokoukseen (yhdistyksen säännöt 15§).
Aluetoimikunnat kutsuvat vuosittain alueillaan asuvat jäsenet Liikesivistysrahaston Kannatusyhdistys ry:n aluevuosikokoukseen, johon voivat osallistua myös Liikesivistysrahaston toiminnasta kiinnostuneet aluetoimikunnan kutsumat vieraat.
Liikesivistysrahasto ja sen aluetoimikunnat järjestävät lisäksi ajankohtaisia kauppatieteellistä tutkimusta ja koulutusta käsitteleviä seminaareja eri puolilla maata.
katso ajankohtaisia tapahtumia
