Muutamia vuosia sitten Hanna Silvola oli saanut vastikään vakituisen paikan Hankenin laskentatoimen apulaisprofessorina. Hän halusi tehdä jotain uutta, jotain mihin laskentatoimen tutkimus ei perinteisesti ollut suuntautunut.
”Vuonna 2018 olin puolen vuoden tutkijavierailulla University of New South Walesissa Sydneyssä. Olen aina ollut utelias haistelemaan, mitä muut tekevät. Hakeuduin siellä laskentatoimen kolmannen vuoden peruskurssille. Hämmästyin kun huomasin, että siellä laskettiin myös kasvihuonepäästöjä. Innostuin siitä ja ajattelin, että myös meillä Suomessa kannattaisi kasvihuonepäästöt ottaa mukaan laskentatoimeen.”
Seuraavana vuonna nuori apulaisprofessori päätti perustaa tutkimusryhmän, joka keskittyisi vastuullisen liiketoiminnan mittaamiseen ja analysointiin ESG-tiedon avulla. Siihen tarvittiin taloudellista tukea.
”Suomalaisista yrityksistä kerätty tieto hyödyntää kotimaista liike-elämää ja yhteiskuntaa laajemminkin.”
Tutkimuksen on oltava aikaansa edellä
Hanna Silvola kiittää Liikesivistysrahastoa, joka uskoi tutkimuksen edelläkävijyyteen ja myönsi kolmivuotisen apurahan, jonka turvin vajaa kymmenen väitöskirjan tekijää ja post doc -vaiheen tutkijaa saattoi keskittyä keräämään tietoa yritysten kestävyydestä ja tiedon vaikutuksista sijoituspäätöksiin.
Seuraukset ovat vieneet pitkälle.
Vuonna 2024 käynnistyi EU:n CSRD-raportointi, joka velvoittaa yritykset raportoimaan ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyvästä kestävyydestä osana vuosikertomusta. EU-alueen isoille pörssiyrityksille raportointi on lakisääteistä.
”Kun EU-regulaatio alkoi olla ajankohtaista, olimme jo keränneet paljon tietoa ja ymmärrystä aiheesta. Asiantuntemuksesta on ollut merkittävää hyötyä myös akateemisen maailman ulkopuolella, niin liike-elämässä kuin laajemminkin yhteiskunnassa. Olen muun muassa antanut asiantuntijalausuntoja kansallisen lainsäädännön kehittämistyössä ja kouluttanut tilintarkastajia ottamaan omassa työssään huomioon kestävyysraportoinnin”, Silvola listaa.
Sanat eivät riitä, tarvitaan lukuja
Liikesivistysrahasto on ollut Silvolan tutkijanuran tärkein rahoittaja.
”Apurahoilla on ollut valtava merkitys koko tutkijanurallani. On ollut lottovoitto, että olen jo nuorena pystynyt lähtemään maailman huippupaikkoihin tutkijavieraaksi. Olen saanut paljon oppia ja tuonut sitä Suomeen. Jos työryhmän tutkimus olisi pitänyt hoitaa yliopiston omilla resursseilla, olisi sekin jäänyt tekemättä.”
Rahoituksen turvin tutkimusryhmä keräsi ansiokkaan määrän lukuihin perustuvaa tietoa siitä, miten kestävästi tai vastuullisesti yritykset todellisuudessa toimivat. Aihetta selvitettiin myös sijoittajien näkökulmasta: miten sijoittajat pystyvät hyödyntämään kerättyä tietoa ja tekemään vastuullisempia päätöksiä.
”Tutkimme suomalaisia yrityksiä, minkä ansiosta tulokset hyödyttävät liike-elämää mutta myös esimerkiksi sijoittajia ja lainsäätäjiä.”
”Tutkimme suomalaisia yrityksiä, minkä ansiosta tulokset hyödyttävät liike-elämää mutta myös esimerkiksi sijoittajia ja lainsäätäjiä.”
Vakiintunut ala poikii uutta tietoa
200 000 euron rahoituksella saatiin aikaan paljon, muun muassa väitöskirjoja, aiheeseen liittyviä kirjoja sekä tieteellisiä artikkeleita. Uusi tieteenala sai vakiintuneen aseman myös Hankenin koulutustarjonnassa.
”Moni nuori tutkija kamppailee asemastaan tiedemaailmassa väitöskirjan teon jälkeen. On hienoa, että meidän kansainvälisesti kirjavassa tutkimusryhmässä mukana olleet tutkijat ovat kaikki vakiinnuttaneet paikkansa tieteellisellä urapolulla. On tärkeää päästä kansainvälistymään ulkomaille, mutta myös kotikansainvälistyminen on arvokasta.”
Muutokset ovat väistämättömiä, ja tutkimusala elää niiden mukana. Tutkijoiden on tiedettävä, mitä myös tutkimusmaailman ulkopuolella tapahtuu.
”Uudet tutkimuskysymykset nousevat dialogista liike-elämän asiantuntijoiden kanssa”, Hanna Silvola muistuttaa.
Teksti: Tiina Makkonen
Kuvat: Leena Toivola
